Hedelmäpuut

Hedelmäpuut

Vihertalo Varpula | Lahti

Meiltä Vihertalo Varpulasta löytyy hedelmäpuita joka tarpeeseen ja kaikenkokoisiin pihoihin. Perinteisten omenapuiden lisäksi myymälästämme löydät pilariomenapuut, hillittykasvuiset omenapuut sekä perheomenapuut.  Päärynäpuista on usean makean ja kestävän lajikkeen valikoima, samoin luumu- ja kirsikkapuista. Eikä pidä myöskään unohtaa koristeellisia pikkupuita, marjapihlajia!


Autamme mielellämme sinua hedelmäpuun valinnassa ja neuvomme istutukseen, pölytykseen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Olet tervetullut etsimään itsellesi sopivin vaihtoehto!

Toteuta unelma hedelmätarhasta tai istuta pihaasi hyötykasviksi trendikäs pikkupuu!

Omenapuut

Malus domestica/ Omenapuun valinnassa kannattaa miettiä mihin tarpeeseen omenapuuta on istuttamassa. Kaikki omenapuut ovat kauniita, varsinkin toukokuussa kukkiessaan. Jos haluaa syödä omenia tuoreeltaan, kannattaa valita herkkulajike eli kesälajike, sen omenat kypsyvät elo-syyskuussa. Jos haluaa tuoreeltaan syömisen lisäksi tehdä hilloa tai mehua, kannattaa valita syyslajike. Syyslajikkeet kypsyvät pääsääntöisesti syyskuussa. Syyslajikkeista löytyy sekä makeita että hapokkaita lajikkeita. Jos omistaa hyvän paikan, missä varastoida omenia talvea varten, kannattaa valita talvilajike. Talviomenat kerätään varastoon syys-lokakuussa ja niiden kypsyminen jatkuu varastossa. Omenapuu tarvitsee pölyttäjän, joten valitse ainakin kahta eri lajiketta, jotta varmistat pölytyksen. Omenapuu istutetaan aurinkoiselle, lämpimälle, kasvupaikalle mieluiten 20-30 cm korkeaan kohopenkkiin. Kohopenkin tärkeys korostuu etenkin savimailla. Kasvualustan tulee olla runsasmultainen ja ravinteikas. Omenapuut tuetaan istutuksen yhteydessä tukikepeillä, jotta puu juurtuu nopeammin. Muista suojata omenapuu syksyllä rungonsuojilla ja verkoilla jäniksiä ja myyriä vastaan. Istutus 4-5m välein.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • Kesäomena ’Huvitus’ aikainen, I-IV
    • Kesäomena ’Pirja’ aikainen, I-VI
    • Syysomena ’Punakaneli’ I-V

Syysomena 'Grenman'

Hillittykasvuiset omenapuut

Malus domestica/ Hillittykasvuinen omenapuu on hyvä valinta pieneen pihaan. Omenapuun hillittykasvuisuus ei vaikuta hedelmän kokoon! Hillittykasvuisten perusrunkojen ansiosta lajikkeiden satoikään tulo aikaistuu ja puut jäävät pienemmiksi kuin perinteisillä perusrungoilla. Puun hoito ja sadonkorjuu helpottuvat matalampien puiden ansiosta ja hedelmät värittyvät paremmin, sillä latvukseen pääsee enemmän valoa. Toisaalta juuristosta kehittyy suppeampi, minkä vuoksi puita pitää kastella tavallista enemmän etenkin viljelyn alkuvaiheessa. Pienestä juuristosta johtuen puut tarvitsevat myös tuen, etenkin kun sato painaa oksia. Istutus 2m välein.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:


    • Tietoja päivitetään...

Kesäomena 'Valkeakuulas'

Perheomenapuut

Malus domestica/ Perheomenapuussa on yhdistettynä 5 tai 4 eri lajiketta kasvamaan samaan puuhun. Perusrunkona olevaan puun oksaan liitetään varttamalla toisen lajikkeen lyhyt oksa. Oksien kärjistä siis puhkeaa kasvuun uusi lajike. Lajikkeet vaihtelevat, mutta varttamiseen on pyritty valitsemaan kestäviä, vanhoja hyväksi tunnettuja lajikkeita, mutta myös joitakin harvinaisempiakin on mukaan otettu. Lajikkeet pölyttävät toinen toisensa, joten puutarhaan ei välttämättä tarvitse hankkia useampia omenapuita hyvän sadon varmistamiseksi. Perheomenapuu on hyvä hedelmäpuu pieneen pihaan. Kasvupaikkavaatimukset ovat samat kuin tavallisella omenapuulla.

Pilariomenapuut

Malus domestica/ Kapea ja pystykasvuinen pilariomenapuu on herkullista satoa tuottava puu ja samalla ihastuttava koristekasvi. Latvus kehittyy noin metrin levyiseksi, joten se ei vie liikaa tilaa ja valoa pihan muilta kasveilta. Korkeutta puulle tulee 2-3m. Se voidaan yhdistää monipuolisesti erilaisiin kasviryhmiin. Pilariomenapuilla voi toteuttaa vaikka aidanteen. Aidanteeseen taimet istutetaan 60-70 cm välein. Kukkasilmut muodostuvat rungon lähelle. Pilariomenapuut tuottavat satoa hyvin varhain, jopa kaksivuotiaana. Kasvupaikkavaatimukset ovat samat kuin tavallisella omenapuulla.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • Kesäomena – Malus domestica ’Medoc’ I-III

Kesäomena 'Medoc'

Kirsikkapuut

Prunus/ Meillä Suomessa pärjäävät kirsikat voidaan karkeasti jakaa hapankirsikoihin, makeakirsikoihin ja pensaskirsikoihin. Kirsikoita kannattaa Istuttaa useampaa lajiketta. Vaikka osa kirsikkapuista on itsepölytteisiä, toisen lajikkeen istuttaminen lähistölle tekee sadosta selvästi suuremman ristipölytyksen ansiosta. Kirsikkapuu istutetaan aurinkoiselle, tuulensuojaiselle paikalle kohopenkkiin tai loivaan rinteeseen, vähintään 80 cm syvään kasvualustaan. Tasamaalla istutusalueen tulee olla salaojitettu ja kasvualustan ilmavaa, runsasravinteista ja reilusti kalkittua. Kun taimet istutetaan 4–5 metrin välein, latvukset saavat riittävästi tilaa ja valoa.

Kirsikkapuita leikataan vähän, jos lainkaan. Koska ne vuotavat runsaasti mahlaa keväällä, leikkaus tehdään varhain kevättalvella tai elokuussa. Korkeiksi tulevat lajikkeet kannattaa madaltaa ajoissa, jotta sadon voi poimia vaivatta.

Hapankirsikat

Prunus cerasus/ Hapankirsikat ovat nimestään huolimatta kypsinä hyvinkin makeita, etenkin herkkulajikkeilla. Hapankirsikat kasvavat jopa 5–8 metriä korkeiksi, jolloin kaikkiin marjoihin ei yllä ilman apuvälineitä. Pensaskirsikoilla korkeudesta ei ole koskaan haittaa, sillä ne jäävät luonnostaan mataliksi, noin 150–200-senttisiksi. Hapankirsikat voidaan jakaa amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellin eli kuulasmarjaisen hapankirsikan hedelmä on kirkkaanpunainen ja mehu lähes väritöntä ja kirkasta. Marjat ovat pääsääntöisesti makeita. Amarellit vaativat yleensä ristipölytyksen tuottaakseen satoa. Morellikirsikoiden marjat ovat tummanpunaisia ja mehukin on tummaa ja sameaa. Morellit ovat yleensä itsepölytteisiä ja hyviä pölyttäjiä amarellikirsikoille. Sato onkin tavallisesti säännöllisempi ja runsaampi kuin amarelleilla, mutta marjat ovat happamampia.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • ’Suklaakirsikka’ - Prunus cerasus ´Chokoladnaja’ pensas tai puu, 2m, itsepölytteinen, I-IV(V), morelli
    • ’Pohjolan Helmi’ - Prunus cerasus ’Schedraja’ pensas, 2m, osittain itsepölytteinen, amarelli

'Pohjolan Helmi'

Makeakirsikat

Prunus avium/ Makeakirsikat ovat hapankirsikoita selvästi makeampia ja mietohappoisempia, suurimarjaisia herkkulajikkeita. Makeakirsikoissa on itsepölytteisiä lajikkeita, mutta parempi ja tasaisempi sato saadaan istuttamalla useampaa lajiketta. Makeakirsikat pölyttyvät paremmin toisen makeakirsikan kuin hapankirsikan siitepölyllä. Makeakirsikan kasvutapa eroaa hapankirsikasta. Sen lehdet ovat suuremmat ja riippuvat alaspäin ja puun koko on suurempi kuin hapankirsikalla. Makeakirsikan kukinta ja syysväri ovat huomattavasti komeampia kuin hapankirsikan.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:


    • Tietoja päivitetään...

'Leningradin Musta'

Muut hedelmäpuut

 Päärynäpuut

Pyrus communis/ Päärynäpuut kukkivat pari viikkoa aiemmin keväällä kuin omenapuut, siksi halloilta suojattu kasvupaikka on tärkeä. Osa päärynälajikkeista on itsepölytteisiä, mutta toinen lajike lähistöllä lisää huomattavasti satoa ristipölytyksen ansiosta! Päärynäpuita leikataan periaatteessa samalla tavalla kuin omenapuita, mutta vähemmän. Jos kasvualusta on peruslannoitettu ja -kalkittu, nuoria päärynäpuita ei pidä lannoittaa, sillä ne kasvavat voimakkaasti. Myöhemminkin puita lannoitetaan kohtuullisesti, jotta kasvu ei pääse jatkumaan liian myöhään syksyllä, jolloin tuleentumattomat versot paleltuvat herkästi. Istutus 4-5m välein.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • Kesäpäärynä ’Lada’ 3-5m, I-IV
    • Syyspäärynä ’Souvenirs’ , itsepölytteinen, I-IV

Syyspäärynä 'Pepi'

Luumupuut

Prunus domestica/ Osa luumupuista on itsepölytteisiä, mutta sato jää vaatimattomaksi, jos niitä on istutettu puutarhaan yksinään. Lähistölle kannattaa aina istuttaa toista luumulajiketta, sillä sato suurenee huomattavasti ristipölytyksen ansiosta. Luumupuut alkavat tuottaa runsasta satoa keskimäärin 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Luumua leikataan säästeliäästi ja varhain kevättalvella (maaliskuussa) tai elokuussa, sillä puu vuotaa runsaasti mahlaa keväällä. Runko ja alimmat oksat kannattaa suojata verkoilla jäniksiltä ja myyriltä. Ennen lehtien puhkeamista versot ruiskutetaan varhaiskevätruiskutteella, joka tukahduttaa mm. talvehtivien luumukirvojen munat. Luumupuu istutetaan aurinkoiselle tai vain kevyesti varjostetulle, tuulelta ja hallalta suojatulle paikalle. Paras paikka on kohopenkki tai loiva rinne. Kasvualusta tulee olla ilmavaa, runsasravinteista ja reilusti kalkittua ja 80cm paksu ja 1m leveä. Istutus 3-4m välein. 

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • ’Kuokkala’ hillittykasvuinen, punaluumu, I-III(IV)
    • ’Laatokan Helmi’2-4m, keltaluumu, itsepölytteinen, I-IV
    • ’Sinikka’ siniluumu, itsepölytteinen, I-III(IV)

'Vaarin Siniluumu'

Herkkuluumut

Prunus cerasifera/ Herkkuluumua käytetään paitsi hedelmäpuuksi myös koristekasviksi sen näyttävän ja erittäin aikaisen kukinnan vuoksi. Puu on lisäksi vaatimaton maaperän suhteen ja sietää hyvin kuivuutta ja pakkasta. Herkkuluumu eli myrobalaani on yksi luumusuvun lajeista, eräänlainen kanta-äiti. Herkkuluumu kukkii valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin ennen lehtien puhkeamista tai heti sen jälkeen huhti-toukokuussa. Luumumaiset kuulakkaat hedelmät ovat makeita ja mehukkaita.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • Tietoja päivitetään...

'Pietarin Lahja'

Marjapihlajat

Sorbus/ Marjapihlajat ovat rungolliseksi kasvatettuja pikkupuita. Niiden marjat sopivat hyötykäyttöön, mutta ne ovat kauniita myös koristepuina. Marjat ovat miedompia, makeampia ja isompia kuin tavallisella pihlajalla. Marjapihlajat ovat koristeellisia kukkiessaan toukokuussa, marjat ovat näyttäviä ja syysväritys on komea. Istuta aurinkoiseen tai puolivarjoisaan kasvupaikkaan.

  • Vihertalo Varpulasta löydät mm. seuraavat lajikkeet:

    • Tietoja päivitetään...

'Burka'

Share by: