Marjakasvit
Vihertalo Varpula | Lahti
Marjakasvit ovat hyödyllisiä pihan kasveja. Voit istuttaa ne hyötytarhaan tai nauttia niiden koristeellisuudesta istuttamalle niitä muiden kasviryhmien sekaan. Erityisesti rungolliset marjapensaat toimivat näyttävinä katseenvangitsijoina! Meillä on runsas valikoima vadelmia, mansikoita, herukoita, karviaisia ja mustikkapensaita. Meiltä löytyy myös puolukkaa, karhunvatukkaa, pensaskirsikkaa, marja-aroniaa sekä tyrnejä, unohtamatta satoa tuottavia köynnöksiä. Neuvomme istuttamisessa ja autamme valinnassa sinua mielellämme.
Tule ostamaan omasi ja säilö kesän maut talvea varten tai nauti sellaisenaan!
Pihan ihanuuksiin kuuluu kasvi, jonka antimia pääsee nauttimaan hyvällä omallatunnolla!
Vadelmat
Rubus idaeus/ Vadelmat viihtyvät aurinkoisella, tuulensuojaisella paikalla, hyvin kalkitussa ja vettä läpäisevässä maassa. Vadelmat istutetaan 50-80 cm välein ja 2-3 metrin rivivälein. Vadelman versot täytyy tukea, luukuun ottamatta pensasvadelmia, mitkä pysyvät pystyssä ilman tukeakin. Vanhat, satoa tuottaneet versot, leikataan maanrajasta keväällä. Vadelmat kypsyvät heinäkuun lopulla. Rubus allegheniensis/ Karhunvattu kypsyy elokuun lopusta lähtien. Se viihtyy lämpimillä kasvupaikoilla.
Mansikat
Fragaria x ananassa/ Mansikalle valitaan puutarhasta aurinkoinen, lämmin ja sateen jälkeen nopeasti kuivuva paikka. Kasvualustan paksuus tulee olla ainakin 30 cm. Paras maalaji on vettä läpäisevä multava hietamaa. Kasvualusta peruslannotetaan huolellisesti ennen istutusta. Tee mansikkamaalle n. 10 cm korkea multaharju, levitä päälle mansikkakangas tai -muovi. Taimet istutetaan katteeseen tehtyihin viiltoihin yhteen tai kahteen riviin 35-40 cm välein. Istutettaessa taimen kasvupiste ei saa peittyä mullalla. Kastele taimet hyvin istutuksen jälkeen. Harjaa keväällä kuihtuneet lehdet pois mansikkamaalta. Hyvin peruslannoitettu mansikkamaa ei juuri hoitolannoitusta kaipaa. Leikkaa sadonkorjuun jälkeen tarpeettomat rönsyt pois. Puutarhamansikka tuottaa marjoja noin kolmen viikon ajan heinäkuun puolivälistä alkaen. Istuttamalla sekä aikaisia että myöhäisiä lajikkeita saa herkutella pidempään oman puutarhan marjoilla. Mansikkakasvusto tuottaa kunnolla marjoja noin viiden vuoden ajan. Anna tämän jälkeen maan levätä ja istuta uusi mansikkamaa toiseen paikkaan. Aikainen lajike on esimerkiksi ’Honeoye’ ja myöhään kypsyviä lajikkeita ovat ’Bounty’ ja Polka’. Kuukausimansikka tuottaa satoa koko ajan keskikesästä syksyyn ja tekee hyvin vähän rönsyjä. Mansikoiden saatavuus vaihtelee kauden aikana.
Herukat
Ribes/
Marjapensaat vaativat 50cm syvän ja leveän kasvualustan. Taimiväliksi riittää 1-2m ja riviväliksi 2,5-3,5m. Marjapensaat viihtyvät parhaiten aurinkoisilla tai puolivarjoisilla kasvupaikoilla tuoreessa ja melko ravinteikkaassa maassa.
Mustaherukka 'Pohjan jätti'
Pensasmustikat
Vaccinium Angustifolium-ryhmä/ Pensasmustikka on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Suomessakin sitä on viljelty jo vuosikymmeniä ja näin se on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kotipuutarhoissa. Pensasmustikoiden marjat ovat erittäin suuria, maultaan makeita ja miedon aromikkaita, eivätkä ne värjää kuten luonnonmustikka. Istuta aina useampia eri lajikkeita vierekkäin, näin sadon määrä ja laatu paranevat entisestään. Mustikkapensas kasvaa hapahkossa kasvualustassa. Kasvupaikka ei saa kuivua kesän aikana.
'North Blue'
Puolukat
Vaccinium vitis-idaea/ Pensaspuolukka tarvitsee marjoakseen happaman (ph 5,5) ja kostean maan. Puolukka viihtyy koko maassa. Paras lannoite puolukalle on rodolannoite, jota annetaan teelusikallinen pensasta kohden keväällä. Pensaspuolukka tuottaa kunnolla marjoja vasta kolmivuotiaana.
'Otson Karkki'
Marja-aronia
Aronia Prunifolia-ryhmä/ Marja-aronia on rotevampikasvuinen kuin koristearonia, mutta se haaroittuu huonosti. Marja-aronialla on mustat marjat, voimakkaan aromikkaat, jotka sisältävät runsaasti jodia sekä muita kivennäisaineita. Marja-aronia viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla kuivassa tai tuoreessa, melko ravinteikkaassa maassa.
'Viking'
Tyrnit
Hippophae rhamnoides/ Tyrni on pitkäikäinen, terve ja helppohoitoinen hyöty- sekä koristekasvi. Tyrnistä kehittyy vapaasti kasvaessaan kauniin mutkarunkoinen pikkupuu. Tyrni pitää istuttaa aurinkoon, jos mielii saada runsaan sadon sekä tuuhean ja hopealehtisen pensaan. Muutoin laji on vaatimaton kasvupaikan ja hoidon suhteen. Jos maa on ravinneköyhää, tyrnille annetaan PK-lannoitteita. Typen tyrni ottaa maasta itse juurinystyröillään. Kalkkia saa antaa runsaasti, sillä tyrni viihtyy ilmavassa maassa, jonka pH on 6–7. Tyrnin oksia ei tarvitse leikata. Tyrnin emi- ja hedekukat ovat eri pensaissa. Niinpä emi- eli tyttötyrniin kehittyy marjoja vain kun poikatyrni pölyttää sen kukat. Yhtä poikatyrniä kohden istutetaan noin 3 tyttöpensasta.
